keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Elokuvakaupunki Turku

Kuka muistaa Erik Faustmanin ohjaaman Vieraan sataman vuodelta 1948? Ei kovinkaan moni, mutta elokuva on Turussa kuvattu ruotsalaisklassikko ja elokuva esitteli Turun puolalaisena satamakaupunkina. Vasta vuonna 2000 ilmestynyt Aku Louhimiehen nuoren aikuisen ahdistusta ja silmitöntä paneskelua kuvannut Levottomat jäi kansan mieleen nimenomaan turkulaisena elokuvana. Kaupunki esittäytyi kauniiden naisten ja upeiden kesämaisemien pääkaupunkina, jossa Petteri Summanen onnistui ihan mukavasti jäljittelemään nykypäivän Turun murretta. Sivuosissa pyöri paikallista teatteriverta, kuten Valtteri Roiha ja nyttemmin Linnateatterin johtajana tunnettu Mikko Kouki.

Levottomien kanssa samaan aikaan kuvattiin eeppistä ja kunnianhimoista Hovimäki-sarjaa Ylelle, jossa Turku esitti kuvitteellista pitäjää Varsinais-Suomessa. Sarjan kuvaaminen päättyi 2003 ja sen jälkeen uutta kuvaa tulikin nopeasti, sillä Aleksi Mäkelän komennossa Solar Films alkoi kuvata Vares-elokuvaa Reijo Mäen kirjojen pohjalta. Aleksi Mäkelän Vares yritti olla sekoitus film noiria, Tarantinoa ja vähän perisuomalaista ronskin huumorin elokuvaakin, mutta onnistuen melko huonosti. Elokuva oli kuitenkin pieni menestys ja poiki muutaman vuoden päästä jatko-osan V2 - Jäätynyt enkeli, jossa seikkailtiin lähinnä Porissa. Elokuvasta jäi mieleen muutama lentävä lause.

2006 Aku Louhimies palasi Turkuun kuvaamaan Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittamaa pappisekoilua Riisuttu Mies, joka erinäisten kiistojen siivittämänä saatiin hetkeksi elokuviin. Elokuva ei saanut huomiota elokuvallisten ansioiden vuoksi, vaan pysytteli otsikoissa lähinnä Hännisen ja tuotantoyhtiön kiistojen takia. Elokuvan ehti kuitenkin nähdä teattereissa hieman vajaa 80 000 ihmistä, jonka jälkeen elokuva meni esityskieltoon. Nyttemmin elokuvaa saa näyttää kiekolta tai televisiolähetyksenä. Monen kriitikon mielestä elokuva olisi saanut jäädäkin esityskieltoon, mutta kuvissa kotikaupunkini esittäytyi kauniina kirkkokaupunkina. Louhimies teki vielä yhden paluun Turkuun kuvaamaan sisällissodan vaiheita Leena Landerin kirjaan pohjaavassa Käskyssä, joka ilmaantui kankaille 2008. Elokuvaa kuvattiin Brinkhallin kartanon maisemissa ja oli tunnelmaltaan melko synkkä.

Alkoi kuulua huhuja, että Solar Films aikoo panostaa toden teolla Vares-tuotteeseen. Juha Veijonen sai väistyä yksityisetsivän pallilta ja tilalle palkattiin kansainvälistä arvostustakin saanut ja kannuksensa Il Capitanossa ansainnut Antti Reini. Elokuvia kuvattiin kokonaiset kuusi kappaletta lyhyen ajan sisään ja ohjaajia oli kaksi. Elokuvista kaksi ohjasi ruotsalaisdekkareihin erikoistunut Anders Engström ja loput neljä elokuvataiteen entinen professori Lauri Törhönen. Engström oli harkittu sijoitus ja sillä haettiin Varekselle vipuvoimaa ulkomaille Wallander-tyyliin. Elokuvia kuvattiin näkyvästi Turussa ja moni tuttu pääsi kameran eteen ja myös allekirjoittaneella on pieni rooli Huhtikuun tytöt-elokuvassa. Kantaväestöä tosin kismitti lähinnä se, että kuvassa näkyneet paikat eivät vastanneet todellisuutta.

Viime kesänä kotikaupunkini sai kestittää ehtaa Hollywood-verta, kun Kalifornian B-sarjalainen, Lostista parhaiten tunnettu Emilie De Ravin kuvasi suomalaista indie-tason elokuvaa Hulluna Saraan Turussa. Elokuvan puikoissa on lyhytelokuvilla vakuuttanut Samuli Valkama. Muissa rooleissa ovat Ville Virtanen ja Jussi Nikkilä. Elokuva on myös Länsi-Suomen elokuvakomission kovan työn tulos. Komission työstä kertoo se, että 2009-2011 Turussa kuvattiin kahtakymmentä erilaista produktiota, mukaan lukien suuren suosion saanut dokumenttielokuva Taistelu Turusta.

Turun maine elokuvakaupunkina lepää pitkälti Länsi-Suomen elokuvakomission harteilla, joka tarjoaa konsultointi- ja rekryapua tuotantoyhtiöille. Turun kaupunki avusti kuutta Vares-elokuvaa rahallisesti ja tarjoamalla Pernon koulun tilat tuotantoyhtiön käyttöön veloituksetta. Juuri avustaminen ja tukeminen on tärkeää, jotta kuvaukset saadaan useammin tänne. Sitä en tiedä, aiotaanko Pernon koulun tiloja jatkossa käyttää studiona, mutta tila olisi tervetullut sillä veturipuistoon kaavailtua tilaa kutsutaan nykyisin Logomoksi. Edellisvuonna kuvatut elokuvat ovat tuoneet kaupungille riihikuivaa rahaa kaksi miljoonaa euroa, joten huonosta sijoituksesta ei ole kyse, etenkin kun suurin tulo on se näkyvyys. Tänäkin vuonna on kuvattu jo kahdeksaa erilaista produktiota ja tulokset näkyvät ensi vuonna.

määoleterveisin,
Kurjenmäen Kreivi



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti