Stieg Larssonin dekkarikirjoihin perustuva elokuvatrilogia on kohdannut päätöksensä. nimeltään Pilvilinna joka romahti. Ellei vielä löydy jostain se mystinen kadonnut neljäs osa, joka varmasti kertoo, että Nyqvist salkkaritähdelle sukua. Kuitenkin asiaan.
Tästä tulee näköjään perinne jo kertoa, missä kohtasin ensimmäisen kerran Stig Larssonin. Koska en lue kovinkaan paljon dekkarikirjallisuutta, en ollut lukenut riviäkään Larssonin kohutusta kirjasarjasta. Tästä johtuen en myöskään tiennyt koko elokuvatuotannosta, koska myös ruotsalainen dekkarituotanto kuvamuodossa menee täysin ohi televisiomaisuutensa vuoksi (Wallander). Miehiä jotka vihaavat naisia -elokuvan trailerin näin ensi kerran elokuvateatterissa ja huonoutensa vuoksi luulin sitä joko Ylen uudeksi ulkomaankiinnitykseksi tai mainokseksi, josta ponnahtaa IKEAn logo jossain kohtaa varmasti ylös. Kaikkien ennakkokäsitysten jälkeen kuitenkin alkutalvesta uskalsin vuokrata ensimmäisen osan tyttöystäväni kehoituksesta. Ja voi että kuinka tykkäsin. Ahmisin elokuvateatterin myötä myös toisen sisääni ja jäin odottamaan kutkuttavaa päätösosaa.
Ja voi että taas tykkäsin. En tiedä mitä ruotsalaiset tekevät oikein, mutta koko elokuva on täynnä toinen toistaan parempaa näyttelijäsuoritusta ja kruununa huipulla tällä kertaa hieman statistin rooliin joutuva Lisbeth Salander (Noomi Rapace). Vakavissakin kohdissa elokuva onnistuu naurattamaan näyttelijöidensä rytmityksen ja loistavan työn ansiosta. Lapsipornon liittyvä kohtaus ei käsittääkseni kuulu niihin "nyt nauretaan"-kohtiin. Kuvaus on hyvää perustyötä, johon on saatu elokuvamaisuutta, joka ensimmäisestä osasta puuttui. Käsittääkseni alkuperäinen kirja on hyvinkin monimuotoinen rakennelma oikeussalidraamaa ja etsivätyötä, jota oli tällä kertaa koitettu saada hieman liian kovallakin yrittämisellä mukaan vajaaseen kolmen tunnin mittaan. Siksi ehkä rytmin takia loppukliimaksi tuntui irralliselta ja ei oikeastaan edes säväyttänyt kakkososan raa'an ja todella kylmät väreet nostattavan lopun takia.
Pienellä hionnalla vielä koko elokuvasarjasta olisi saanut pohjoismaisen luokan sijasta maailmanluokan elokuvan. Nyt pitänee varmasti tyytyä siihen, että Hollywood tekee tapahtumista oman versionsa luonnollisesti ottamalla alkuperäisestä vain idean. Pienellä hionnalla ehkä Kreivikin alkaa pian katsoa Wallandereita.
Kenelle: Tiiviin jännityksen ja juonen ystävälle
Miksi: Juonen haastavuus yllättää
Tästä tulee näköjään perinne jo kertoa, missä kohtasin ensimmäisen kerran Stig Larssonin. Koska en lue kovinkaan paljon dekkarikirjallisuutta, en ollut lukenut riviäkään Larssonin kohutusta kirjasarjasta. Tästä johtuen en myöskään tiennyt koko elokuvatuotannosta, koska myös ruotsalainen dekkarituotanto kuvamuodossa menee täysin ohi televisiomaisuutensa vuoksi (Wallander). Miehiä jotka vihaavat naisia -elokuvan trailerin näin ensi kerran elokuvateatterissa ja huonoutensa vuoksi luulin sitä joko Ylen uudeksi ulkomaankiinnitykseksi tai mainokseksi, josta ponnahtaa IKEAn logo jossain kohtaa varmasti ylös. Kaikkien ennakkokäsitysten jälkeen kuitenkin alkutalvesta uskalsin vuokrata ensimmäisen osan tyttöystäväni kehoituksesta. Ja voi että kuinka tykkäsin. Ahmisin elokuvateatterin myötä myös toisen sisääni ja jäin odottamaan kutkuttavaa päätösosaa.
Ja voi että taas tykkäsin. En tiedä mitä ruotsalaiset tekevät oikein, mutta koko elokuva on täynnä toinen toistaan parempaa näyttelijäsuoritusta ja kruununa huipulla tällä kertaa hieman statistin rooliin joutuva Lisbeth Salander (Noomi Rapace). Vakavissakin kohdissa elokuva onnistuu naurattamaan näyttelijöidensä rytmityksen ja loistavan työn ansiosta. Lapsipornon liittyvä kohtaus ei käsittääkseni kuulu niihin "nyt nauretaan"-kohtiin. Kuvaus on hyvää perustyötä, johon on saatu elokuvamaisuutta, joka ensimmäisestä osasta puuttui. Käsittääkseni alkuperäinen kirja on hyvinkin monimuotoinen rakennelma oikeussalidraamaa ja etsivätyötä, jota oli tällä kertaa koitettu saada hieman liian kovallakin yrittämisellä mukaan vajaaseen kolmen tunnin mittaan. Siksi ehkä rytmin takia loppukliimaksi tuntui irralliselta ja ei oikeastaan edes säväyttänyt kakkososan raa'an ja todella kylmät väreet nostattavan lopun takia.
Pienellä hionnalla vielä koko elokuvasarjasta olisi saanut pohjoismaisen luokan sijasta maailmanluokan elokuvan. Nyt pitänee varmasti tyytyä siihen, että Hollywood tekee tapahtumista oman versionsa luonnollisesti ottamalla alkuperäisestä vain idean. Pienellä hionnalla ehkä Kreivikin alkaa pian katsoa Wallandereita.
Kenelle: Tiiviin jännityksen ja juonen ystävälle
Miksi: Juonen haastavuus yllättää
Lintukototerveisin,
Kurjenmäen Kreivi
PS. Taustatoimituksesta kävi ilmi, että tulevan Hollywood -tuotannon nimi on:
"The Girl With The Dragon Tattoo" popkornihohhoijaa.
"Se kummalla on tuimempi ilme, voittaa"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti