maanantai 28. helmikuuta 2011

Oscarit 2011

Kreivi on tehnyt intensiivistä kuntosaliharjoittelua, jotta voisi kehuskella olevansa hyvässä kunnossa täyttäessään 30 joten elokuvakatselmukset, saatikka niistä kirjoittaminen on ollut päiväohjelmassa hyvin kaukana kärjestä. Raavin kuitenkin itseni kokoon ja perinteisesti katsoin Oscar Gaalan kokonaisuudessaan. Viime vuonna katsoin karkelot hotellihuoneessa Yhdysvalloissa, giganttikokoisen New York pizzan ja jättimäisen Coca Colan kera.

Tänä vuonna jouduin tyytymään Nelosen suoraan TV-lähetykseen, jonka alkutaival sai kyynel silmässä ikävöimään ABC-kanavan lähetystä. Pukuloiston kolmetuntinen lähetys sai toivomaan pikaista lobotomiaa, mutta ilmeisesti sisäinen halu satuttaa itseäni sai minut katsomaan Nelosen studiovieraiden alatyylistä keskustelua ja "Oscar drinkkien" nauttimista ilmeisen tiiviiseen tahtiin. Jokaisella vieraalla oli vaikeuksia tunnistaa ketään punaisen maton tallustelijoista ja SUOMEN FAB FIVE-has been Mikael Hytönen väläytti osaamistaan tunnistamalla Mila Kuniksen, koska oli ollut 70's Show'ssa ja muisti tämän olleen Ukrainan sijasta Valko-Venäjältä. Arman Alizad, räätäli, ei osannut millään tavalla tuoda esiin ammattitaitoaan, vaan osasi lähteä mukaan Mikael Hytösen luokattomaan vitsailuun. Ilmeisesti ura julkisuudessa ja TV-tähtenä on vienyt parhaimman terän varsinaisesta leipätyöstä. Kolmikon kapteenina toiminut Maria Veitola todisti täydellisen osaamattomuutensa niin haastattelijana, kommentaattorina ja miellyttävänä katsottavana. Mediatalon virallisen toimittajan yksi tehtävä on pitää keskustelu asiassa ja saada vieraat kommentoimaan oikeita asioita, mutta Veitola löi löylyä kiukaaseen ja lähti mukaan pilluperse-vitsailuun.

En tiedä näytettiinkö punaista mattoa tarpeeksi, mutta huomasin täysin Hollywoodin A-listan veteraanien puuttumisen kokonaan vieraiden joukosta. Missä olivat Al Pacino, Robert DeNiro, Jack Nicholson, Meryl Streep ja niin edelleen? Oliko kyse sukupolvenvaihdosta vai boikotista? Tapahtuma kuitenkin yleensä pysäyttää Hollywoodin kokonaisuudessaan.

Varsinaisen gaalan alkaessa vaihtui studiokokoonpano. Studiota käskyttämään vaihtui Jussi Heikelä ja vieraiksi Paavo Westerberg, Lauri Nurkse ja Mikko Aromaa. Kommentointiajat olivat niin lyhyitä, että käsittämättömän hyvän taustatyön tehneet Westerberg ja Nurkse eivät antaneet oikeastaan sanansijaa hiljakseen istuneelle Aromaalle, jonka kommentoidessa kuitenkin tuli suusta timantteja. Lisäksi hyvän dynamiikan loi se, että Nurkse liputti selvästi viihteellisemmän Inceptionin puolesta ja Westerberg selvästi kubrickmaisen Black Swanin puolesta. Heikelä piti tiimin kurissa ja pysyttiin asiassa. Hauska lisä oli myös se, että Nurkse otti kommentoinnin ikään kuin urheiluna ja joutui välillä vähän löysäämään rusettia tunnelman käydessä tiiviinä.

Hauskan intron lisäksi juontajakaksikko oli täysin kuutamolla. En tiedä oliko se James Francon kaufmanimaista huumoria, mutta mies oli jäykkä kuin Paavi parhaimmillaan. Anne Hathawaylla oli hetkensä, mutta esimerkiksi lauluosuus oli itse laulua lukuun ottamatta melkoisen buu. Tasosta kertoo se, että illan kovin ylläri oli Melissa Leon "F-BOMB". Meni hieman ehkä ohitse, mutta miksiköhän osa yleisöstö buuasi Christian Balen kiitospuheessa siinä kohdassa, kun hän kiitti Dickie Eklundia ja mainitsi hänen webbisivunsa? Mielestäni Bale piti hyvän puheen ja kiitti kaikkia tärkeitä ihmisiä, ei ollut normaalin egoistinen itsensä ja vähätteli itseään sanomalla:"Bloody hell. What a room full of talented and inspirational people, and what the hell am I doing here, in the midst of you? Such an honor"

Loppuun asti voidaan keskustella siitä, oliko Kuninkaan Puhe oikea valinta parhaaksi elokuvaksi, mutta siinä on kaikki kohdallaan niin kutsutuksi Oscar-elokuvaksi. Se on iso, tyylikäs ja se on pieni tarina jolla on isoja seurauksia. Siksi mielestäni sitä ei olisi pitänyt valita, vaan jokin modernimpi elokuva, ehkä Black Swan? Colin Firthin valinta miespääosaan jää epäilyksen alle, mutta muuten Oscarit menivät "niin kuin piti". Tämän vuoden perusteella seuraavakin kymmenen Oscar-ehdokkuuden elokuva näyttäisi tältä:

- Naispääosan esittäjä on alkoholisoitunut, narsisti ja naamasta ahavoitunut
- Miespääosan esittäjä on joutunut lihottamaan / laihduttamaan ja hankkinut uuden aksentin
- Sivuosat ovat erikoisia ja niissä itketään
- Ohjaaja on tähdenlento tai sitten Spielberg/Scorsese/Cameron on tehnyt uuden rallin
- Musiikista vastaa Hans Zimmer, John Williams tai jokin konemusiikin uraihmisistä
- Käsikirjoitus pohjaa todellisuuteen ja sitä on viilattu oikein kunnolla
- Puvustukseen on panostettu ja elokuvan yleismaailma on harmaa ja kuvaus tyylikästä

fallosterveisin,
Kurjenmäen Kreivi

PS. Lupaan kirjoittaa tulevaisuudessa enemmän ja anteeksi siitä.